Chichén Itzá on aina ollut yksi niistä paikoista, joissa olen aina haaveillut käyväni. Elokuussa 2024 unelma vihdoin toteutui. Vierailu Chichén Itzássa oli Meksikon matkamme ehdoton kohokohta. Paikan uskomaton energia, sekä vierailijoiden kollektiivinen hämmästys ja vaikuttuneisuus olivat omaa luokkaansa. Tässä postauksessa kerron Chichén Itzán tarinaa, sekä vierailustamme sinne. Lisäksi tottakai myös parhaat vinkit kohteessa vierailuun.
Huom! Mikäli olet aikeissa vierailla Chichén Itzássa etkä missään nimessä halua spoilereita, niin hyppää suoraan osioon 6. Kokemuksia & Parhaat Vinkit Chichén Itzassa vierailuun. Klikkaa otsikkoa sisällysluettelossa, niin pääset kätevästi oikeaan kohtaan sivulla.
Mikä on Chichén Itza?
Chichén Itzá on yksi maailman kuuluisimmista ja parhaiten säilyneistä mayakaupungeista. Se on UNESCO:n maailmanperintökohde ja Meksikon suosituimpia arkeologisia kohteita. Chichén Itzá sijaitsee Yucatánin osavaltiossa, noin kahden tunnin ajomatkan päässä Tulumista ja Cancunista. Se oli aikanaan merkittävä mayasivilisaation poliittinen, uskonnollinen ja taloudellinen keskus. Kaupungin tunnetuin maamerkki on 30 metriä korkea porraspyramidi El Castillo, eli Kukulcánin pyramidi. Nykyään Chichén itzássa vierailee miljoonia turisteja joka vuosi. Sen mielenkiintoiset rakennukset vetävät puoleensa niin historioitsijoita kuin matkailijoitakin.
Mitä Chichén Itzá tarkoittaa?
Kaupungin nimi koostuu kolmesta osasta: “Chi”, “Ch’en” ja “Itzá” (lausutaan jotakuinkin tši-tšen-itsa). “Chi” tarkoittaa suuta, “Ch’en” tarkoittaa kaivoa tai vesialtaita ja “Itzá” viittaa mayojen hallitsijasukuun tai aluetta hallinneeseen kansaan. Nimi Chichén Itzá voidaan siis kääntää muotoon “Itzá-kansan kaivon suu”. Se viittaa erityisesti kaupungissa sijaitsevaan Cenote Sagradoon, joka oli alueen tärkeä vesilähde ja rituaalipaikka. Yucatánin niemimaalla makean veden saanti oli rajallista ja elintärkeistä cenoteista muodostui pyhiä paikkoja – kirjaimellisesti elämän lähteitä.
Historia
Chichén Itzán historia jakautuu useisiin eri vaiheisiin, jotka kertovat tarinaa sen noususta, kukoistuksesta ja lopulta hylkäämisestä.
Varhaiset vaiheet (400–600 jKr)
Chichén Itzán varhaisin asutus alkoi noin 400-luvulla, jolloin Yucatánin niemimaalla sijaitsi useita pieniä mayakaupunkeja. Chichén Itzá oli aluksi hitaasti kasvava, pieni ja vaatimaton alueellinen keskus. Sijainti lähellä strategisesti tärkeää luonnonvesilähdettä teki siitä houkuttelevan paikan asutukselle.
Kasvun ja laajenemisen kausi (600–900 jKr)
Chichén Itzá alkoi kasvaa ja kehittyä merkittäväksi keskukseksi klassisen kauden alussa noin 600 jKr. Tällöin useat mayakaupungit alkoivat kehittyä Yucatánin niemimaalla ja muualla Mesoamerikan alueella. Chichén Itzán asema vahvistui sen alkaessa hallita alueellisia kauppareittejä, erityisesti rannikon ja sisämaan välisiä yhteyksiä.
Chichén Itzá laajeni uusien rakennusten myötä. Monet merkittävimmistä rakennuksista, kuten varhaiset temppelit ja palatsit, rakennettiin tällä aikakaudella. Kaupungin asema seremoniallisena ja uskonnollisena keskuksena alkoi kasvaa Mayojen tähtitieteellisten ja uskonnollisten käytäntöjen kukoistaessa.
Kukoistuskausi ja Tolteekkien saapuminen (900–1200 jKr)
Chichén Itzá saavutti huippunsa noin 900–1200 jKr kaupungin noustessa koko Yucatánin niemimaan vaikutusvaltaisimmaksi keskukseksi kaupungin hallitessa Mesoamerikan kauppareittejä. Kauppaa käytiin laajasti muilla maya-alueilla ja kaukaisten sivilisaatioiden kanssa Keski-Meksikossa ja Karibianmeren alueella. Kaupunki vaurastui ja kasvoi entisestään.
Tämä postklassinen kausi merkitsi huomattavia muutoksia kaupungin arkkitehtuurissa, uskonnossa ja poliittisessa rakenteessa. Chichén Itzán mayat sulautuivat yhteen Keski-Meksikon tolteekkikulttuurin kanssa. Tolteekit valloittivat kaupungin juuri ennen 1000-luvun alkua. He toivat mukanaan uusia vaikutteita, kuten Chac Mool -patsaat ja ihmisuhrirituaalit. Chichén Itzán tärkein rakennus Kukulcánin temppeli rakennettiin tällä aikakaudella.
Rappio ja hylkääminen (1200–1400 jKr)
Chichén Itzán vaikutusvalta alkoi heiketä noin 1200 jKr kaupungin menettäessä poliittista ja taloudellista valtaa. Syitä kaupungin rappioon ei täysin tunneta, mutta mahdollisia tekijöitä ovat voineet olla sisäiset konfliktit, sodat, taloudelliset vaikeudet ja ympäristötekijät kuten kuivuus. Johtava eliitti mahdollisesti menetti hallintaotteensa, mikä johti kaupungin asteittaiseen hylkäämiseen.
Arkeologisten todisteiden perusteella Chichén Itzá menetti merkityksensä vähitellen ja suuri osa väestöstä muutti pois alueelta. Kaupunkia ei täysin hylätty kerralla, vaan sen uskonnollinen merkitys säilyi vaikka poliittinen valta siirtyikin muualle. Vähitellen viidakko peitti alleen hylätyt rakennukset.
Espanjalaisten saapuminen (1500-luku)
Kun espanjalaiset saapuivat Yucatánin niemimaalle 1500-luvun alussa, Chichén Itzá oli jo suurelta osin hylätty. Espanjalaiset löysivät raunioituneen kaupungin, jossa harjoitettiin yhä hiipuvaa rituaalista toimintaa sinne jumalia ja cenoteja kunnioittamaan saapuneiden pyhiinvaeltajien keskuudessa.
Espanjalaiset valloittajat Francisco de Montejon johdolla pyrkivät alistamaan mayat ja ottamaan haltuunsa Yucatánin alueet. He valloittivat Chichén Itzán rauniokaupungin vuonna 1531. Espanjalaisten saapumisen myötä mayojen perinteinen yhteiskunta lopulta hajosi täysin. Monet Chichén Itzán rakennuksista säilyivät silti suhteellisen koskemattomina.
Uudelleenlöytäminen ja moderni aika (1800-luku–nykyhetki)
Chichén Itzán muinaiset rauniot jäivät pitkäksi aikaa viidakon kätköihin kunnes ne 1800-luvulla “löydettiin” uudelleen. Aikalaiset tutkimusmatkailijat toivat mayakulttuurin ja Chichén Itzán takaisin entistä suuremman maailman tietoisuuteen. 1900-luvun alkupuolella alkaneet arkeologiset kaivaukset paljastivat kasvillisuuden alta loistokkaan mayakaupungin ja alueelta tehdyt löydöt valottivat sen merkityksellisyyttä entisestään.
1900-luvun puolivälistä alkaen Chichén Itzá on ollut yksi Meksikon tärkeimmistä arkeologisista kohteista ja maan suosituimpia matkailukohteita. Vuonna 1988 Chichén Itzá lisättiin UNESCO:n maailmanperintöluetteloon ja vuonna 2007 se äänestettiin yhdeksi maailman uusista seitsemästä ihmeestä.
Mikä tekee Kukulcánin temppelistä poikkeuksellisen?
Kukulcánin temppeli tunnetaan espanjankielisellä nimellä El Castillo (linnake). Se on Chichén Itzán kuuluisin ja vaikuttavin temppelirakennus: 30 metriä korkea kalkkikivestä rakennettu porraspyramidi. Se on monitasoinen uskonnollinen, tähtitieteellinen ja arkkitehtoninen mestariteos, joka kuvastaa mayojen syvällistä ymmärrystä maailmankaikkeudesta.
Sulkakäärmejumala Kukulcánin kunniaksi rakennetun temppelin numerologiaan perustuva suunnittelu, tähtitieteellinen tarkkuus ja rituaalinen merkitys tekevät siitä yhden maailman tärkeimmistä muinaisista monumenteista.
Arkkitehtuuri ja Sijainti
Kukulcánin pyramidin jokainen osa portaista ja kaiverruksista aina sen sisätiloihin on suunniteltu tarkasti palvelemaan sekä uskonnollisia että tähtitieteellisiä tarkoituksia.
Pyramidi on rakennettu linjassa auringon ja planeettojen liikkeiden kanssa axis mundi (maan akseli) mallin mukaisesti. Sen portaikot osoittavat tarkasti kuhunkin neljään ilmasuuntaan linjassa neljän eri ilmansuunnassa sijaitsevan cenoten kanssa siten, että pyramidi sijaitsee niiden risteyksessä. Pyramidin alla sijaitsee puolestaan viides, maanalainen vesilähde.
Nelisivuinen temppeli on porrastettu yhteensä 9 tasoon. Neljä suurta portaikkoa kulkevat jokaisen sivun keskellä johtaen ylimmällä tasolla sijaitsevaan pieneen temppeliin.
Jokaisessa portaikossa on yhteensä 91 askelmaa. Kun ylin taso lisätään mukaan laskuihin, askelmia on yhteensä 365 – saman verran kuin vuodessa on päiviä. Tarkka lukumäärä ei ole sattumaa, vaan keskeinen osa rakennusta.
Rakennuksen numerologiassa 9 tasoa viittaa esimerkiksi raskausaikaan (9 kuukautta), näin symboloiden portaalia henkimaailman ja maallisen maailman välillä. Temppelin numerologiasta löytyy myös muita vastaavia viittauksia.
Pyramidin yhdeksän tasoa symboloivat myös mayojen kosmologian mukaisia taivaan ja maan kerroksia. Mayojen mukaan maailmankaikkeus jakautui useisiin eri tasoihin, joilla jokaisella oli oma symbolinen merkityksensä.
Kukulcánin temppeli toimikin eräänlaisena yhdistävänä portaalina näiden tasojen välillä. Se edusti yhteyttä taivaan ja maan jumalten välillä monin eri tavoin.
Mitä pyramidin sisällä on?
El Castillon sisätiloihin ei ole enää vapaata pääsyä vierailijoille. Pääsy temppelin portaille ja sisätiloihin suljettiin vuonna 2006 monumentin suojaamiseksi. Nykyään temppelin sisälle pääsevät erikoisluvalla vain arkeologit.
Ulospäin näkyvän rakennuksen alla sijaitsee pienempi ja vanhempi pyramidirakennelma. Tämä sisätemppeli oli käytössä ennen kuin suurempi pyramidi rakennettiin sen ympärille. Sisätiloissa on käytännössä paljon pimeitä ja ahtaita käytäviä, sekä lisäksi pieni pyhäkkö.
Kuvia sisätiloista ja pyhäköstä voi nähdä täällä.
Temppelin sisällä olevasta pienemmästä pyhäköstä on löydetty punaisella maalilla koristeltu jaguaaripatsas, jonka silmät on valmistettu vihreistä jadeista. Jaguaarit olivat mayakulttuurissa vallan, voiman ja yön symboleita, jotka liittyivät usein ylhäisiin hallitsijoihin ja jumaliin.
Jaguaaripatsaan sijainti korkealla pyramidin sisällä viittaa siihen, että se oli keskeinen osa uskonnollisia rituaaleja. Patsaan ja pyhäkön tarkka replika on nähtävillä museossa Chichén Itzán lähellä.
Sisätiloista on löydetty myös Chac Mool -uhripatsas. Se esittää makaavaa hahmoa, joka pitää maljaa vatsansa päällä. Maljaan asetettiin jumalille tarkoitettuja uhrilahjoja, esimerkiksi eläimiä tai ruokaa. Patsas todennäköisesti siis liittyi temppelissä suoritettuihin uskonnollisiin rituaaleihin.
Akustinen suunnittelu
Kukulcánin temppelillä on poikkeuksellinen akustinen ominaisuus, joka on kiehtonut tutkijoita ja vierailijoita vuosikymmeniä. Kun seisot temppelin portaiden edessä ja taputat käsiä, siitä syntyvä ääni heijastuu temppelin portaista takaisin aivan erityisellä tavalla. Kaiku kuulostaa nimittäin hyvin samankaltaiselta kuin quetzal-linnun laulu. Tämän äänen jäljittely ei ole sattumaa.
Quetzal-lintu oli pyhä symboli useissa Mesoamerikan kulttuureissa, mutta erityisesti mayojen ja tolteekkien keskuudessa. Quetzalin sulat olivat erittäin arvokkaita ja niitä käytettiin uskonnollisissa seremonioissa, sekä korkean aseman symbolina. Lintua pidettiin jumalten lähettiläänä – linkkinä ihmisten ja jumalten välillä.
Sulkakäärme-jumala Kukulcáninin ja quetzal-linnun välinen yhteys konkretisoituu pyramidissa, sillä mayat uskoivat temppeleiden olevan kanavia jumalten ja ihmisten välillä. Kun taputat käsiä temppelin edustalla ja kuulet quetzalin äänen, luot näin yhteyden taivaallisiin voimiin.
Arkeologit ja akustiikan asiantuntijat ovat tutkineet, kuinka portaiden kulmat, pinta ja rakenne luovat tämän akustisen ilmiön. Askelmien korkeus ja leveys vaikuttavat taputuksesta syntyvän äänen taajuuteen ja siihen, miten se heijastuu takaisin.
Temppelin sijainti keskellä avointa tasankoa korostaa ääniefektiä, sillä akustinen ympäristö on optimaalinen äänen heijastumiselle ilman merkittäviä esteitä ja äänenvaimentimia. Pyramidinmuotoinen rakenne tehostaa ääntä entisestään.
Numerologia ja tähtitiede
Kukulcánin temppelin kiehtovat numerologiset ja astronomiset ominaisuudet osoittavat mayojen syvällistä ymmärrystä ajasta ja universumin sykleistä. Pyramidi on rakennettu siten, että se toimii tarkkana kalenterina ja tähtitieteellisenä välineenä liittyen suoraan esimerkiksi päivänseisauksiin ja päiväntasauksiin. Sitä käytettiin ajanlaskuun, uskonnollisten seremonioiden ajoittamiseen ja viljelysyklien seuraamiseen.
Temppelin sijainti ja sen tarkka suuntaus tulevat esiin kahdesti vuodessa kevät- ja syyspäiväntasauksen aikaan, kun auringonvalo luo pyramidiin kuvion. Käärmeen muotoiset varjot näyttävät laskeutuvan pyramidin portaita luoden illuusion, ikään kuin sulkakäärme Kukulcán laskeutuisi temppelistä maan päälle. Ilmiö kestää vain hetken, mutta se on vaikuttava todiste mayojen arkkitehtonisista taidoista ja heidän kyvystään tarkkailla ja ymmärtää taivaan tapahtumia.
Temppelin tarkoitus ja rituaalit
Kukulcánin temppeli toimi pääasiallisesti uskonnollisena ja rituaalisena keskuksena. Kukulcán oli tärkeä jumala mayojen pantheonissa. Se symboloi voimaa, älykkyyttä ja luomiskykyä. Jumaluus yhdistettiin myös tuuleen ja sateeseen. Näin olen hänellä uskottiin olevan valta vaikuttaa viljelyonneen, mikä oli elintärkeää mayojen yhteiskunnalle.
Pyramidin huipulla sijaitsevassa temppelissä suoritettiin merkittäviä uskonnollisia rituaaleja ja uhrauksia. Jumalille tarjottiin uhreja sadonkorjuun onnistumiseksi, ja rituaaleihin liittyi usein musiikkia, tanssia ja tuliseremonioita.
Kukulcánin päiväntasausrituaalit olivat tärkeitä tapahtumia Chichén Itzássa, ja niihin osallistui valtava määrä ihmisiä. Seremonioiden aikana papit ja uskonnolliset johtajat kokoontuivat pyramidin huipulle kansan kokoontuessa sen juurelle. Varjojen ja valon luoma “käärme” symboloi jumalan saapumista maan päälle ja näin jumalten yhteyttä luomakuntaan.
Muut Chichén Itzán Rakennukset
Chichén Itzásta löytyy myös muita vaikuttavia ja monipuolisia rakennuksia, jotka kuvastavat mayojen insinööritaitoja, uskonnollista perintöä ja tähtitieteellisiä saavutuksia. Kukin rakennus Chichén Itzássa palveli tiettyä tarkoitusta, olipa kyseessä uskonnolliset rituaalit, poliittiset kokoontumiset tai tähtien tarkkailu.
Gran Juego de Pelota – Suuri pallokenttä
Chichén Itzán Gran Juego de Pelota on suurin muinainen pallopelikenttä, joka on löydetty koko Mesoamerikan alueelta. Se on lähes 170 metriä pitkä ja 70 metriä leveä. Mayat pelasivat kentällä rituaalista pallopeliä, joka oli sekä urheilullinen että uskonnollinen tapahtuma. Pelissä käytettiin raskasta kumipalloa, joka täytyi liikuttaa ja heittää kentän korkealla kentän seinillä olevien kivisten rinkuloiden läpi käyttämättä kuitenkaan käsiä tai jalkoja.
Tämän pelin merkitys ei ollut vain viihteellinen, vaan siihen liittyi myös uskonnollisia ja symbolisia piirteitä. Usein peliin liittyi uhrimenoja, sillä usein pelin voittajat saattoivat joutua uhratuiksi jumalille. Tämä rituaali nähtiin kunniallisena kuolemana, sillä jumalille haluttiin tarjota vain parhaimpia uhreja. Pelikentän kiviseinissä on edelleen nähtävissä kaiverruksia, jotka kuvaavat näitä rituaaleja ja niihin liittyviä uhrauksia.
El Caracol – Tähtitorni
El Caracol (espanjaksi “etana”) on tähtitorni, jota mayat käyttivät tähtien ja planeettojen liikkeiden tarkkailemiseen. Tämän pyöreän rakennuksen sisällä on spiraalimaisia portaita.Ne johtavat tornin yläosaan, josta papit ja tähtitieteilijät tarkkailivat taivasta. Rakennus oli suunniteltu siten, että sen ikkunoista voitiin helposti tarkkailla tiettyjä tähtitieteellisiä tapahtumia, kuten päivänseisausta ja päiväntasausta. Erityisesti Venus-planeetta oli mayojen astronomian ja rituaalien keskipiste. Sen liikkeet olivat tarkasti ennustettuja ja sidoksissa uskonnollisiin tapahtumiin.
Cenote Sagrado – Pyhä Cenote
Cenote Sagrado oli yksi mayojen tärkeimmistä rituaalipaikoista Chichén Itzássa. Tämä suuri luonnonvesiallas oli paikka, johon mayat tekivät uhrauksia pyytääkseen jumalilta suojelusta ja suosiota. Cenote toimi vesilähteenä, mutta sillä oli myös uskonnollinen merkitys, sillä mayat uskoivat sen olevan yhteys alamaailmaan.
Cenote Sagradosta on sittemmin tehty lukuisia arkeologisia löytöjä. Tutkijat ovat löytäneen muun muassa jalokiviä, keramiikkaa, kultaa ja ihmisen jäänteitä. Löydöt viittaavat siihen, että ihmisiä joko uhrattiin tässä paikassa tai muualla tapahtuneiden rituaalien ihmisuhrit “haudattiin” cenoteen. Tuhansia vuosia vanhat rituaaliesineet ja uhraukset tekevät Cenote Sagradosta yhden kiehtovimmista paikoista Chichén Itzássa.
Temppelialueelta on lyhyt kävelymatka (noin 100m) tälle ainutlaatuiselle cenotelle. Tunnelma alueella on mystinen ja hieman karmiva, kun tietää hieman paikan historiaa. Ei liene yllätys, mutta Cenote Sagradossa ei voi uida, eikä alas veden äärelle ole pääsyä. Cenoteen näkee kallion reunalta.
Templo de los Guerreros & Plaza de las Mil Columnas – Sotureiden temppeli & Tuhannen pylvään aukio
Sotureiden temppeli on vaikuttava rakennus, joka koostuu pylväskäytävistä ja veistoksilla koristelluista pylväistä. Temppeli sijaitsee El Castillon läheisyydessä. Se on nimetty sotureidden temppeliksi, sillä rakennuksen pylväiden kaiverrukset esittävät sotureita ja muita sotilaallisia hahmoja. Rakennuksen päällä oleva pieni temppeli toimi uskonnollisten rituaalien ja kokoontumisten paikkana.
Tuhannen pylvään aukio sijaitsee Sotureiden temppelin ympärillä. Se on laaja pylväiden täyttämä alue, joka oli aikanaan oli katettu, toimien todennäköisesti markkina- tai kokoontumispaikkana. Pylväät on koristeltu sotureita ja uskonnollisia hahmoja kuvaavin kaiverruksin, jotka viittaavat rakennuksen sotilaalliseen ja uskonnolliseen merkitykseen.
Templo de los Jaguares – Jaguarien temppeli
Jaguarien temppeli on nimetty temppelin seinistä löytyvien jaguaareja esittäviä kaiverrusten ja maalausten mukaan. Yucatanin alueen ainoana petoeläimenä jaguaarit olivat mayojen mytologiassa voimakkaita ja pyhiä eläimiä, joita pidettiin viidakon kuninkaina. Temppeli sijaitsee lähellä suurta pallokenttää ja oli todennäköisesti paikka, jossa suoritettiin pallopeliin ja siihen liittyviin uskonnollisiin tapahtumiin liittyviä rituaaleja.
Mayakulttuuri ennen ja nyt
Mayakulttuuri on yksi Mesoamerikan merkittävimmistä ja pitkäikäisimmistä sivilisaatioista. Se kukoisti Keski-Amerikan alueilla nykyisessä Meksikossa, Guatemalassa, Belizessä ja Hondurasissa. Mayat kehittivät monimutkaisen yhteiskuntajärjestelmän, jonka ytimessä olivat edistynyt kirjoitusjärjestelmä, tarkka tähtitiede ja syvälle juurtunut uskonnollinen maailmankuva. Heidän rakentamistaan suurista kaupungeista kuten Tikal, Chichén Itzá ja Copán tuli aikansa poliittisia, uskonnollisia ja taloudellisia keskuksia.
Mayojen uskonto ja kosmologia
Mayakulttuuri perustui syvälle juurtuneisiin uskonnollisiin ja kosmologisiin käsityksiin, jotka määrittelivät elämän jokaisen osa-alueen. Mayat uskoivat että maailma koostui kolmesta tasosta: ylämaailmassa asuivat jumalat ja maanpäällisessä maailmassa elivät ihmiset.
Xibalba nimellä tunnetussa alamaailmassa asuivat kuoleman ja sairauksiem jumalat. Nämä maailmat olivat jatkuvassa yhteydessä toisiinsa ja uskomusten mukaan hmiset, jumalat ja luonnonvoimat vaikuttivat toistensa kohtaloihin.
Mayojen jumalien panteoni oli laaja ja monimuotoinen. He palvoivat useita jumalia, joista jokaisella oli oma roolinsa luonnon ja ihmisten elämässä. Sulkakäärme-jumala Kukulcán oli yksi keskeisimmistä hahmoista, samoin kuin sateen jumala Chaac.
Maatalous oli tärkeässä roolissa mayojen elämässä, joten jumalten suosion saavuttaminen sadonkorjuuta varten oli välttämätöntä. Tähän liittyi monia rituaaleja, uhrauksia ja seremonioita.
Mayojen tähtitiede ja ajanlasku
Yksi mayakulttuurin merkittävimmistä saavutuksista oli heidän kehittämänsä tarkka kalenterijärjestelmä ja syvällinen ymmärrys tähtitieteestä. Mayat seurasivat auringon, kuun ja erityisesti Venus-planeetan liikkeitä tarkasti. Heidän kalenterinsa olivat tärkeitä uskonnollisten seremonioiden ajoittamisessa ja maatalouden hallinnassa. Tunnetuin mayakalenteri on pitkän laskun kalenteri, joka kuvasi suuria ajanjaksoja ja päättyi kuuluisaan päivämäärään 21.12.2012 herättäen paljon huomiota modernissa maailmassa.
Mayojen kalenterikivi oli paljon tarkempi kuin aikalaisten eurooppalaiset kalenterit. Mayojen ajanlasku oli kiinteästi sidoksissa heidän uskontoonsa, jokainen päivä oli omistettu tietyille jumalille ja seremonioille. Tämä kuvastaa, kuinka aika ja jumalat hallitsivat mayojen jokapäiväistä elämää ja päätöksentekoa.
Voit lukea lisää aiheesta täällä.
Arkkitehtuuri ja kaupungit
Mayat tunnettiin myös vaikuttavasta arkkitehtuuristaan ja monumentaalisista kaupungeistaan. He rakensivat suuria temppeleitä, pyramideja, pallokenttiä ja palatseja, joista monet on suunniteltu tarkasti tähtitieteellisten tapahtumien mukaan. Näistä rakennuksista kuuluisimpia ovat Chichén Itzán Kukulcánin temppelin lisäksi Tikalin temppelit Guatemalassa ja Palenquen kaupungin rakennukset. Mayojen rakennustaidot olivat niin edistyneitä, että monet heidän monumenttinsa ovat säilyneet vuosisatojen ajan.
Mayakaupunkien keskipiste oli suuri aukio tai seremonia-alue, jonka ympärille temppelit ja palatsit rakennettiin. Nämä kaupungit toimivat paitsi poliittisina keskuksina myös rituaalisina paikkoina, joissa kansa kokoontui seuraamaan uskonnollisia seremonioita ja uhrauksia.
Mayojen kaupunkisuunnittelu kuvasti heidän kosmologiaansa: kaupungit rakennettiin ilmentämään maailmankaikkeuden rakennetta ja yhdistämään maanpäällinen maailma taivaaseen ja alamaailmaan.
Muinaisten mayojen perintö
Vaikka mayasivilisaatio heikkeni ja monet sen kaupungeista hylättiin 1400-luvulle tultaessa, mayakulttuuri säilyi elinvoimaisena ja sen perintö on edelleen näkyvissä monissa nykyisissä yhteisöissä. Yhä tänä päivänä yli kuusi miljoonaa ihmistä Keski-Amerikassa puhuu mayakieliä. Monet muinaisten mayojen perinteistä ja rituaaleista, sekä luontokäsitys ja ymmärrys maailmankaikkeudesta elävät edelleen voimakkaana heidän kulttuurissaan.
Mayojen arkkitehtuuri, tähtitiede, kirjallisuus ja uskonnolliset perinteet ovat vaikuttaneet syvästi Mesoamerikan alueen historiaan ja kulttuuriin. Mayakulttuuri edustaa yhtä maailmanhistorian vaikuttavimmista sivilisaatioista. Sen jäljet ovat edelleen nähtävissä monilla alueilla Meksikossa ja Keski-Amerikassa.
Legenda rituaaleista ja ihmisuhreista
Mayojen uskonto ja kosmologia sisälsivät voimakkaita ja usein dramaattisia rituaaleja, joista merkittävimpiä ja kiistanalaisimpia olivat ihmisuhrit. Varhaisimmat mayat eivät harjoittaneet ihmisuhrausta, vaan tapa saapui Chichén Itzáan tolteekkien mukana noin 900–1200 jKr. Uhraukset olivat keskeinen osa uskonnollista järjestelmää ja liittyivät usein jumalien miellyttämiseen tai luonnonvoimien hallitsemiseen, kuten sateen tuomiseen tai sadonkorjuun onnistumiseen.
Mayat ja tolteekit uskoivat, että veri oli elämän voima ja että jumalat tarvitsivat verta pysyäkseen voimakkaina ja suosiollisina. Uskonnollisten rituaalien aikana papit uhraivat ihmisiä, eläimiä ja esineitä jumalille saadakseen heidän suojeluaan. Ihmisuhrit nähtiin välttämättömänä tekona, joka säilytti maailman tasapainon.
Mayat uskoivat, että ihmisten uhraaminen oli keino vahvistaa yhteyttä jumalten ja ihmisten välillä ja varmistaa luonnon ja yhteiskunnan hyvinvointi. Uhrattujen katsottiin saavan erityisen aseman kuolemanjälkeisessä elämässä, sillä heidät oli valittu jumalien miellyttämiseen.
Vaikka ihmisuhrien käsite voi vaikuttaa julmalta nykyaikaisesta näkökulmasta, mayat eivät nähneet perinnettä väkivaltana.
Uhraus suoritettiin yleensä seremoniallisissa paikoissa kuten temppeleissä tai cenoteissa. Yksi kuuluisimpia uhrauspaikkoja oli juuri Cenote Sagrado Chichén Itzássa. Luonnonvesialtaaseen uhrattiin usein ihmisiä, erityisesti neitsyitä ja lapsia, sekä arvokkaita esineitä, kuten jalokiviä ja kultaesineitä.
Tyypillinen rituaali alkoi papiston suorittamalla valmistautumisella, johon saattoi kuulua laulua, tanssia ja suitsukkeiden polttamista. Itse uhraus tapahtui temppelin huipulla tai muussa pyhässä paikassa.
Sydämen irrottaminen uhratun rinnasta oli yleinen tapa erityisesti suurissa seremonioissa joissa sydän uhrattiin erityisesti auringonjumalalle. Uhrien luista saatettiin valmistaa myös koruja ja muita esineitä.
Ihmisuhrikäytäntö väheni mayasivilisaatio myöhäisvaiheessa osittain sisäisten poliittisten muutosten ja myöhemmin espanjalaisten valloittajien vaikutuksesta. Espanjalaisten saapumisen myötä mayojen uskonnolliset käytännöt tukahdutettiin voimakkaasti ja heidän perinteiset seremonialliset uhrinsa kiellettiin.
Legenda erikoisen muotoisista pääkalloista
Chichén Itzán arkeologisissa kaivauksissa löytyneet pitkänmuotoiset pääkallot ovat herättäneet maailmanlaajuista huomiota ja ihmetystä poikien erinäisiä teorioita avaruusolioiden vierailuista mayojen keskuudessa. Pääkallojen on kuitenkin DNA-testeissä todistettu kuuluvan ihmislajille. Samaa sanoo mayojen perimätieto. Pitkulaiset pääkallot kertovat mayojen erikoisesta kauneusihanteesta. Käytäntö tunnetaan nimellä pään muotoilu (cradleboarding tai head binding). Se oli melko yleistä Mesoamerikan alueen muinaisissa sivilisaatioissa.
Pidennetyt pääkallot syntyivät tarkoituksellisen kallonmuokkauksen tuloksena. Prosessi aloitettiin jo varhaisessa lapsuudessa vauvan kallon luiden ollessa vielä pehmeät ja muotoutuvat. Muotoilu alkoi yleensä sitomalla vauvan pää tiukasti litteän laudan tai siteiden väliin. Muokkausprosessi saattoi kestää useita kuukausia. Sen seurauksena kallon etu- ja takaosa venyivät, jolloin pääkallo sai pitkänomaisen ja litteän muodon.
Kallonmuokkausta ei tehty sattumanvaraisesti, vaan se liittyi vahvasti yhteisön sosiaalisiin ja uskonnollisiin käytäntöihin. Pidennetty pääkallo oli tapa erottaa sosiaalista eliittiä muusta väestöstä. Ne joilla oli tällainen kallon muoto kuuluivat usein ylhäisöön tai uskonnollisiin johtajiin, mikä teki heistä vaikutusvaltaisempia ja kunnioitettuja yhteisöissä.
Mayat uskoivat että pidennetyt pääkallot ilmensivät kauneutta, valtaa ja ylevyyttä. Pitkä kallonmuoto liitettiin erityisesti maissijumalaan, jonka pään muodolla oli tärkeä rooli mayojen uskonnollisessa mytologiassa. Maissin kasvu ja pään muoto symboloivat elämää, hedelmällisyyttä ja jatkuvuutta, joten pään muokkaaminen jumalten kaltaiseksi oli tapa ilmentää yhteyttä jumaluuteen ja maan voimiin.
Arkeologisissa kaivauksissa Chichén Itzásta on löydetty useita pidennettyjä pääkalloja hautakammioista ja pyhistä paikoista. Niitä on löydetty erityisesti Sotureiden temppelin ja seremoniallisten alueiden läheisyydestä. Chichén Itzán alueella löydetyt pääkallot ovat säilyneet hyvin ja ne ovat auttaneet tutkijoita ymmärtämään paremmin mayakulttuuria ja sen sosiaalisia rakenteita. Löytöjen yhteydessä on havaittu myös muita eliittiin liittyviä esineitä, kuten jadea, (hammas)koruja ja seremoniallisia esineitä, jotka korostavat kallon muokkaamisen merkitystä ylhäisön rituaaleissa ja uskonnollisessa elämässä.
Vastaavanlaisia päänmuotoilun tapoja on esiintynyt eri kulttuureissa ympäri maailman. Suipot pääkallot olivat muodikkaita myös muinaisessa Egyptissä ja Perussa. Niitä on löydetty myös Kroatiasta. Neliskulmaisia kalloja on puolestaan tavattu Japanissa. Lue lisää täältä.
Kokemuksia & Parhaat Vinkit Chichén Itzassa vierailuun
Vierailu Chichén Itzáan on takuulla unohtumaton kokemus. Retki on suhteellisen helppo toteuttaa ja pitkästä välimatkasta huolimatta aikalailla suoraviivainen rupeama. Mikäli olet aikeissa matkustaa Yucatánin alueelle, suosittelen ehdottomasti tekemään päiväretken Chichén Itzaan. Tässä listaan tärkeimmät asiat, jotka kannattaa pitää mielessä kun suunnittelet vierailua Chichén Itzáan.
1. Liput ja Aukiolo
Sisäänpääsylippu maksaa yhdeltä hengeltä noin 30 euroa ja opaskierros noin 20 euroa. Kierroksen voi ostaa joko ennakkoon tai paikaanpäällä. Sisäänpääsylippuja ei voi ostaa virallisilta sivuilta netistä ennakkoon, eikä sisäänpääsylle tarvitse varata tiettyä kellonaikaa. Chichen Itzán lipulla pääsee sisään myös lähellä sijaitsevaan museoon. Siellä on mahdollista nähdä jäljennös pyramidin sisätiloista, jonne ei ole enää julkista pääsyä.
Chichen Itzá on avoinna päivittäin klo 8.00-16.30. Aukioloaika kannattaa kuitenkin aina tarkistaa ennen vierailua erikoistilanteiden varalle. Viralliset nettisivut löydät täältä.
HUOM! Jos teet päiväretken Chichen Itzaan ja lähdet matkaan Quintana Roon alueelta, kuten Cancunista, Playa del Carmenista, Tulumista tai Cozumelilta ota aikataulun suunnittelussa huomioon osavaltioiden eri aikavyöhykkeet. Chichen Itza sijaitsee Yucatánin osavaltiossa ja näin ollen aikaeroa esimerkiksi Cancunin välillä on 1 tunti.
2. Saavu ajoissa
Chichén Itzá on yksi Meksikon suosituimmista nähtävyyksistä ja se houkuttelee todella paljon matkailijoita ympäri vuoden. Saapuessasi aikaisin aamulla voit välttää suurimmat väkijoukot ja kuumimman auringonpaahteen. Portit aukeavat yleensä kello 8:00 ja suosittelen olemaan paikalla viimeistään 8:30. Vierailun ajoittaminen aikaiseen aamuun takaa pienemmät väkijoukot, parhaat valokuvausmahdollisuudet ja ennen kaikkea pari tuntia hieman siedettävämpiä lämpötiloja.
Me valitsimme kahdesta vaihtoehdosta aikaisemman opaskierroksen ja jälkikäteen totesimme, että se oli oikea valinta. Olimme paikalla klo 8:30 jolloin lämpötila oli +25 C tienoilla ja klo noin klo 11:sta mennessä lämpöä oli lähemmäs +40 C. Lähdimme puolenpäivän maissa jatkamaan seuraavaan kohteeseen, sillä tuskallisesta kuumuudesta oli vain pakko päästä pois (autoon tuulettumaan).
Kierreltävää olisi vielä riittänyt, mutta kuumuus otti veronsa. Kun pääsimme autolle ja saimme hieman viilennystä, tuntui siltä kuin juuri ja juuri ehdimme pelastautua ennen lämpöhalvausta. Matkustimme elokuussa, joten talviaikaan sää on varmasti hieman suopeampi.
Kello 9 ja 11 välillä alueella myös väkimäärä vaikutti vähintään tuplaantuneen ja pyramidista oli enää hankala saada siistejä kuvia. Osa ryhmistä kantaa mukanaan valtavia aurinkovarjoja, joiden ryppäät näyttävät kummallisilta valokuvissa. Aluehan on sinänsä todella laaja ja vierailijajoukot jakaantuvat tasaisesti kaikkialle, eli tunnelma ei ole aivan yhtä ahdistava kuin vaikkapa Vatikaanin museoissa.
3. Varaa aikaa alueelle pääsyyn
Saapumiseen paikanpäälle etenkin loppumetreillä saattaa helposti kulua ylimääräinen vartti tai vähän enemmänkin. Me olimme alunperin ajoissa, mutta kuskin ajettua väärälle portille olimmekin lopulta myöhässä varaamaltamme opaskierrokselta. Kyltitys ei ole kovin selkeää ja monessa liittymässä näyttää siltä että jokainen tie muka vie perille. Pätkivä netti osaltaan hankaloittaa navigointia. Onneksi opaspalvelusta oltiin watsapilla yhteydessä ja saimme sitä kautta kuvan paikasta jonne piti saapua. Sen perusteella lopulta löysimme oikeaan osoitteeseen. Lisäksi Viimeiset 100m ennen sisäänkäyntiä liikenne sakkaa ja paikoin seisoo jo heti aamusta, mikä helposti vie ylimääräiset 5-10 minuuttia.
Tarkka koordinaatti pääsisäänkäynnille löytyy täältä.
Pääsisäänkäyntiä lähestyessä tien laidassa alkaa näkyä erilaisia parkkialueita ja porukkaa aggressiivisesti huitomassa autoja pysähtymään. Kysyin kuskilta mistä on kyse ja hän kertoi että huitojat koittavat kaupata opaspalveluja ja maksullista parkkia ohi ajaville autoille. Mikäli siis saavut alueelle vuokra-autolla, aja rohkeasti niin pitkälle kuin pääset. Muutoin saatat joutua kävelemään vielä pitkän matkaa pääportille päästäksesi. Lopullista kävelymatkaa on vaikea arvioida, sillä kasvillisuuden vuoksi näköyhteyttä ei ole kovin kauas. Sisäänkäynnin edustalla on myös parkkialue, sekä taksitolppa ja bussiparkki. Tuskin löydät ilmasta parkkia, joten varaa käteistä.
Arkeologiselle alueelle päästäkseen täytyy kulkea sisäänkäyntirakennuksen kautta. Rakennuksesta löytyy ravintoloita, WC, opaspisteistä ja lipunmyynti. Muutama ylimääräinen minuutti kuluu helposti WC:ssä jonottamiseen, lipuntarkastukseen, sekä turvatarkastukseen. Turvatarkastuksessa tulee esittää laukkujen sisältö. Sisäänpääsyyn ei ulkomaisilta matkailijoilta vaadita henkilötodistusta (kuten vaikkapa Rooman Colosseumilla). Meksikolaiset saavat alennushintaisen tai joskus ilmaisen sisäänpääsyn kulttuurikohteisiin, ja tällöin heidän on todistettava kansallisuutensa.
4. Mitä Chichén Itzáan voi tuoda mukana?
Vierailijoiden ei yleensä sallita tuoda mukanaan suuria määriä ruokaa tai juomia, sillä se voi houkutella alueelle eläimiä ja johtaa roskaantumiseen. Pieni vesipullo on sallittu, mutta ruuat kannattaa jättää alueen ulkopuolelle. Minulla oli laukussa mukana puolikkaan subin kokoinen eväsleipä, jonka sain tuoda mukana. Alueella on kojuja, joista voi ostaa naposteltavaa ja juomia. Päärakennuksessa on myös pari ravintolaa.
Myös alkoholin tuominen alueelle on ehdottomasti kielletty. Tämä sääntö on voimassa sekä historiallisten kohteiden kunnioittamiseksi että matkailijoiden turvallisuuden takaamiseksi.
Kuten varmaan kaikissa maailman kuuluisimmissa monumenteissa vieraillessa, myös Chichén Itzássa kaikenlaisten terävien esineiden, veitsien tai muiden aseiden tuominen mukana on kielletty. Tämä sääntö koskee myös taskuveitsiä ja muita vastaavia esineitä, joista voi aiheutua vaaraa. Suurten reppujen tai laukkujen tuomista alueelle on hyvä välttää niiden epäkäytännöllisyyden vuoksi.
Droonien tuominen Chichén Itzán alueelle ilman lupaa on kielletty. Myös ammattilaiskameroiden, ammattimaisten kameravarusteiden ja kamerajalkojen (tripodien) tuominen on kielletty. Äänilaitteita, kuten kaiuttimia ei myöskään saa tuoda alueelle ja kovaäänisen musiikin soittaminen esimerkiksi puhelimen kaiuttimella on kielletty.
5. Varaa opastettu kierros tai audioguide
Chichén Itzán historia ja arkkitehtuuri ovat täynnä merkityksiä, joita on vaikea ymmärtää pelkästään nähtävyyksiä katselemalla. Opastettu kierros tuo syvyyttä kokemukseen, sillä paikallinen opas voi kertoa yksityiskohtaisesti temppelien merkityksestä, mytologiasta ja mayojen elämästä. Jos et halua osallistua ryhmäkierrokselle niin kannattaa harkita vähintään audioguidea, joka tarjoaa joustavuutta mutta silti runsaasti tietoa. Pelkkien infokylttien varassa alueesta ei saa yhtä kokonaisvaltaista kokemusta kuin oppaan kanssa.
Varaa opaskierros täältä tai audio-opas täältä.
Olimme matkassa mieheni ja anoppini kanssa. Anoppi halusi ehdottomasti ottaa opaskierroksen ja olimme lopulta kaikki erittäin tytyyväisiä että päädyimme niin tekemään. Kun matkailemme kaksin Chisin kanssa, harvoin otamme opaskierrosta sellaisissa paikoissa joissa se ei ole sisäänpääsyn edellytys. En tiedä olemmeko tässä tehneet isojakin virheitä menneisyydessä, mutta vierailu Chichén Itzássa ilman opasta olisi ehdottomasti ollut iso menetys ja tehnyt kokemuksesta huomattavasti vähemmän antoisan.
Osallistuimme englanninkieliselle ryhmäkierrokselle, jota veti kokenut paikallinen opas. Ostin GetYourGuidesta opaskierroksen joka sisälsi myös sisäänpääsyliput. Hintaa tuli yhteensä noin 60 euroa per henkilö. Näin vältyimme lippujen jonottelulta paikanpäällä, eikä paketti kuitenkaan tullut sen kalliimmaksi. Noin 1,5 tunnin mittaisen kierroksen päätteeksi alueelle sai jäädä vaeltelemaan omin neuvoin ilman aikarajaa.
Hienointa opaskierroksessa oli, että opas itse oli syntyperäinen maya. Globaalistuneessa nykymatkailukentässä tämä tuntui aivan erityiseltä. Arvostan suuresti sitä, että alkuperäiskansat kertovat itse omasta kulttuuristaan, historiastaan ja näkökulmastaan. Historiaa on kerrottu valkoihoisten eurooppalaisten miesoletettujen puolesta jo ihan riittämiin.
6. Pukeudu mukavasti ja Suojaudu auringolta
Chichén Itzá sijaitsee alueella, jossa päivät voivat olla hyvin kuumia varsinkin keskipäivän auringossa. Kesäkuukausina on paikoin jopa vaarallisen kuuma lämpötilan lähestyessä +40 C. Pue ylle mukavat ja kevyet vaatteet. Ota mukaan hattu, aurinkolasit ja aurinkorasva. Alueella on jonkin verran varjoisia alueita, mutta esimerkiksi pyramidin ja pallokentän ympäristössä aurinko paahtaa täydeltä taivaalta. Joillakin opaskierroksilla osallistujille jaetaan aurinkovarjot. Myös oman aurinkovarjon voi tuoda mukana.
Puiden alla varjoisissa paikoissa on muuten runsaasti moskiittoja, jotka iskevät piikkinsä auringon korventamalle paljaalle iholle alta aikayksikön. Mukaan kannattaa ottaa siis ehdottomasti myös hyönteiskarkote. Lue lisää hyttysistä tästä postauksesta.
7. Nauti riittävästi vettä
Vaikka alueella on myynnissä juomia, on hyvä ottaa mukaan myös oma vesipullo. Lämpötila voi nousta korkeaksi heti aamun tuntien jälkeen. Etenkin jos osallistut opaskierrokselle, ei sinulla ole välttämättä aikaa pysähtyä ostamaan vettä myyntikojusta.
8. Noudata sääntöjä
Lienee sanomattakin selvää suurimmalle osalle matkailijoista, että historiallisissa kohteissa on äärimmäisen tärkeää noudattaa alueelle määrättyjä käyttäytymissääntöjä, eikä tämä sinällää mikään erityinen vinkki ole. Arvokkaat arkeologiset rakenteet, monumentit ja pyhät paikat vaativat aina erityistä varovaisuutta, jotta ne säilyvät myös tuleville sukupolville.
Kukulcánin temppeliin ja muihin arkeologisiin rakennuksiin kiipeäminen oli aiemmin sallittua, mutta nykyään se on tiukasti kielletty. Kiipeäminen voi vahingoittaa herkkää kiveä ja askelmien murtuminen voi olla myös vaaraksi vierailijoille. Nykypäivänä pyramidia voi ihailla lähimmillään muutaman metrin päästä köysiaidan takaa. Kaikkien alueenrakennusten ja kaiverrusten koskeminen on kielletty, sillä se voi aiheuttaa eroosiota ja vaurioita. Pidä etäisyyttä rakenteisiin ja pysy merkityillä poluilla, äläkä nojaa seiniin tai pylväisiin. Sääntörikkomuksesta voi saada sakkoja tai tulla poistetuiksi alueelta.
Mikäli haluat päästä kosketusetäisyydelle ja kiipeämään portaita, tämä on toistaiseksi sallittua ainakin Coba-pyramidin raunioilla lähempänä Tulumia.
Chichén Itzán alueella roskaaminen on ankarasti kielletty, roskien heittäminen maahan voi johtaa sakkoihin. Chichén Itzá on mayojen pyhä alue ja se on edelleen tärkeä symboli sekä paikallisille asukkaille että vierailijoille. Tämän vuoksi on tärkeää kunnioittaa kohteen uskonnollista ja historiallista statusta. Kovaääninen käytös, paikan epäasiallinen kohtelu tai pyhien alueiden häpäiseminen ei ole sallittua.
Vaikka henkilökohtaiset valokuvat ovat sallittuja, niin kaupallinen kuvaaminen tai ammattitason varusteiden kuten isojen videokameroiden käyttö vaatii erillisen luvan. Tämä koskee erityisesti elokuvatuotantoja ja markkinointikuvauksia. Toisin sanoen paikan kaupallinen hyödyntäminen on rajoitettua ja luvanvaraista. Myös droonien lennättäminen Chichén Itzán yllä on kielletty ilman virallista lupaa. Droonin lennätyksestä voi saada sakot ja laite voidaan takavarikoida.
9. Varaudu kävelemään paljon
Chichén Itzá on laaja alue ja nähtävyyksien välillä voi olla pitkiä kävelymatkoja, riippuen hieman siitä kuinka paljon olet tottunut kävelemään. Luonnollinen maapohja ja kuumuus saattavat saada välimatkat tuntumaan pidemmiltä mitä ne todellisuudessa ovatkaan. Mukavat kengät ovat ehdoton valinta, sillä maasto vaihtelee ja päivän aikana kertyy helposti paljon askeleita.
Varaudu viettämään vähintään 2–3 tuntia tutustumassa alueen kohteisiin. Istumapaikkoja on jonkin verran siellä täällä, mutta niiden varaan ei kannata laskea. Joskin, vanhemmille henkilöille istumapaikka aukeaa Meksikossa aina helpommin kuin nuoremmille.
Pääsisäänkäynniltä kulkeva tie on noin 200 metriä pitkä ja vie suoraan pääaukiolle, jossa itse Kukulcánin temppeli sijaitsee. Näin ollen pyramidi on myös sellaisten henkilöiden saavutettavissa, jotka eivät pysty tai jaksa kävellä kovin pitkiä matkoja. Alueen muut rakennukset ja Cenote Sagrado ovat hieman etäämmällä, mutta eivät normaalikuntoiselle ollenkaan liian kaukana. Koko alueen kiertelyyn kuitenkin kuluu helposti tunteja ja tuhansia askelia. En siis jättäisi käymättä Chichén Itzássa siinä pelossa että vierailu on fyysisesti liian vaativa.
10. Varaa mukaan käteistä
Sisäänpääsy Chichén Itzáan ja opastetut kierrokset saattavat vaatia käteistä. Kuten kaikkialla Meksikossa lueella korttimaksumahdollisuudet nettiyhteyksien pätkiessä voivat olla rajalliset tai huonolla tuurilla olemattomat. Paras tapa varmistaa liput ja opaskierros on ostaa ne ennakkoon netistä, tällöin riittää että saavut vain paikalle. Alueen ympärillä ja sisällä on pieniä käsityöläismarkkinoita ja erilaisia kojuja, joista voi ostaa paikallisia matkamuistoja ja virvokkeita. Useimmat myyjät ottavat vain käteistä, tai kortilla maksaessa hinta voi olla kalliimpi.
Pääsisäänkäynnin rakennuksessa on pankkiautomaatti, joka on valitettavasti kuuluisa siitä ettei se aina toimi tai se on tyhjä. Monet matkailijat kohtaavat lipunmyynnissä saman ongelman korttimaksujen kanssa, joten tämän vuoksi käteisautomaatti on kovalla käytöllä. Muualla lähialueella kävelymatkan päässä ei sijaitse automaatteja.
11. Missä on WC?
Tämä on monella matkailijalla se ensimmäinen kysymys paikanpäälle päästyä. Chichén Itzán alueelta löytyy WC-tilat sekä ennen sisäänmenoa, että itse arkeologiselta alueelta. Ne sijaitsevat pääsisäänkäynnin rakennuksessa sisällä ja lähes itse pyramidin vieressä, pienen kioskin yhteydessä. Erillistä maksua ei peritä ja tilat olivat ihan siistikuntoiset.
12. Käy myös näissä kohteissa Chichén Itzán lähellä
Mikäli matkaat Chichén Itzáan pidemmän matkan takaa esimerkiksi Cancunista tai Tulumista, kannattaa samalla kertaa vierailla myös lähialueella sijaitsevissa muissa uniikeissa kohteissa.
- Pitkän kuuman päivän päätteeksi pulahdus raikkaaseen veteen tekee hyvää. Alueen kuuluisin ja suosituin uimakelpoinen cenote on nimeltään Ik Kil. Se sijaitsee parin kilometrin päässä.
- Mikäli haluaa jatkaa mayaraunioiden tutkimista, se onnistuu Ek Balamin arkeologisella alueella noin tunnin ajomatkan päässä.
- Siirtomaa-ajalta peräisin oleva viehättävä pieni kaupunki Valladolid sijaitsee noin 40 minuutin ajomatkan päässä ja on mukava kohde esimerkiksi lounaalle tai jopa viipymiseen yön yli.
- Valladolidista 15 minuutin ajomatkan päässä sijaitseva Cenote Suytun on yksi kiehtova maya-kohde lisää. Sen uskotaan olleen merkittävä rituaalipaikka, sillä veden syvyyksistä on löydetty rituaaliesineistöä ja uhrilahjoja. Cenotessa voi myös uida.
Lue Lisää
- Historianet: Mayat
- National Geographic: Who were the Maya?
- Parhaat vinkit Meksikoon – Mitä sinun täytyy tietää ennen matkaa
- Parhaat vinkit Tulumiin – Mitä sinun täytyy tietää ennen matkaa
