Kokemuksia Balilta

Kuten aina pitkiltä reissuilta, myös kahden ja puolen viikon mittaiselta Balin matkalta riittäisi kerrottavaa vaikka kuinka. Tarinat ja vinkit kaikista kokemuksista eivät millään mahdu yhteen tai kahteen blogi-postaukseen, joten kirjoittelen kokemuksia Balilta varmasti useamman julkaisun verran. Tämä postaus kertoo laajemmassa kuvassa Balista matkakohteena ja meidän kokemuksiamme häämatkalta vuoden 2023 huhtikuussa.

Luitko jo postauksen taustoista ja Balin matkan suunnitteluvaiheesta? Lue tästä!

The English version is available here.

Saapuminen Balille

Saavuimme Balin Ngurah Rai-lentokentälle myöhään illalla. Lento Istanbulista kesti noin 12,5 tuntia ja matka-aika Suomesta oli kokonaisuudessaan noin reilut 20 tuntia. Työpäivän päätteeksi näin pitkä matka oli kyllä melko raskas rupeama.

Lentomatka

Lennot olivat ajallaan ja kaikki sujui mutkitta, mutta viimeinen lento-osuus vain oli todella raskas. Tiedättekö, kun edessä istuva matkustaja pitää istuimensa äärimmillään takanojassa koko 12 tunnin ajan, etkä sen seurauksena tilanpuutteen vuoksi pysty esimerkiksi poimimaan edes lattialle pudonneita tavaroita. Ahtaudesta seuranneen ahdistuksen takia oli hankala saada unen päästä kiinni, eikä väsyneenä kuitenkaan jaksanut lukea kirjaa tai katsoa elokuvia. Ensi kerralla vaihtokenttä ehkä sitten jossain lähempänä kohdetta!

Maahantulo

Kun vihdoin olimme maissa ja pääsimme koneesta ulos, ensimmäisenä kasvoille iski paksulta tuntuva lämmin, kostea ilma. Ensimmäinen kerros vaatteita lähti siis jo ennen kuin ehdittiin maahantulotarkastukseen asti. Olin hankkinut viisumit ennakkoon netistä, joten pääsimme onneksi suoraan passintarkastukseen. Indonesian turistiviisumin voi ostaa myös lentokentältä maahantulon yhteydessä. Viisumien myyntipisteet ruuhkautuivat kuitenkin nopeasti ja niiden jonot liikkuivat puolestaan melko hitaasti.

Jono passitarkastukseen ei liikkunut yhtään sen verkkaisemmin. Odottelimme jonossa noin 30-40 minuuttia, vaikka meitä edellä ei vaikuttanut olevan montaakaan henkeä. Noh, odottelun lomassa oli hyvin aikaa ryhtyä säätämään puhelimen nettiä. Olin ostanut e-simin nettiä varten myös ennakkoon, mutta jostain syystä se vaan ei lähtenyt toimimaan. Lentokentällä oli onneksi ilmainen wifi, joskin yhteys verkkoon oli hidas ja katkeili tuon tuosta. Onnistuin kuitenkin viestittämään ennakkoon buukatulle taksikuskille, että tulossa ollaan.

Passitarkastuksesta tulliin

Passitarkastuksen yhteydessä pyydettiin nähdä myös covid-rokotetodistukset ja viisumi. Virkailija halusi tarkistaa myös lentoliput paluulennolle, sekä tiedusteli majoituksestamme. Tämän jälkeen siirryimme noutamaan laukkuja, jotka iloisesti pyörivätkin matkalaukkuhihnalla jo ties kuinka monetta kierrosta.

Virallinen osuus ei suinkaan loppunut vielä siihen, vaan seuraavaksi oli täytettävä tullausilmoitus mukannamme tuomista puhelimista ja tietokoneista. Jonotimme vielä lopuksi esittämään tullauslipukkeita, minkä jälkeen pääsimme poistumaan kansainväliseltä alueelta tuloaulaan. Taksikuski soitti videopuhelun watsappissa ja etsi meidät sen perusteella väkijoukosta. Aika hauska ensikosketus paikallisiin tapoihin!

Ngurah Rai on suhteellisen iso lentokenttä jos vertaa esimerkiksi Kanariansaariin tai joihinkin Välimeren kohteisiin. Kuten useimmat julkiset tilat Balilla, myös lentokenttä on osittain avointa ulkoilmatilaa, mikä tuntui Pohjoismaalaisena jotenkin todella hassulta. Kerrokset kulkevat vähän limittäin ja ulos pääsee eri kerroksista. Onneksi taksikuski tuli noutamaan meidät aulasta, koska olisimme muuten olleet hukassa.

Liikenne

Olin tietenkin etukäteen lukenut Balista kaikenlaista, ja useaan kertaan törmännyt bloggareiden ja muiden matkailijoiden keromuksiin ja varoituksiin liikenteestä. Toisin sanoen olin jo valmiiksi hieman kauhuissani siitä, selviämmekö Aasialaisesta liikenteestä ehjin nahoin. Todellisuus oli kaiketi vähän sitä mitä osasin odottaa, mutta kuitenkin erikoinen sekoitus lievää järkytystä paikallisista tavoista, ja hämmästystä siitä, miten liikenne ei kaikesta huolimatta tuntunutkaan niin hurjalta.

Vasemmanpuoleinen liikenne ja muita mutkia

Balilla, kuten muuallakin Indonesiassa noudatetaan vasemmanpuoleista liikennettä, eli ajetaan eri puolella tietä kuin vaikkapa Suomessa tai Yhdysvalloissa. Moottoriteitä tai muita vastaavia korkeiden nopeuksien väyliä ei juurikaan ole. Tiet kiemurtelevat viidakossa erilaisten vuorten ja laaksojen rinteitä jyrkästi ylös alas. Asutusalueilla kujat puolestaan ovat sokkeloisia ja paikoin niin kapeita, etteivät pienetkään autot mahdu läpikulkemaan. Kovaa ajetaan siellä, missä vähänkin on tilaa. Tarkoittaen parhaimmillaan siis noin 80 km/h vauhtia tiheää kaupunkilähiötä vastaavalla alueella ohitellen samalla mopoilijoita keskellä tietä tai penkan kautta, mistä nyt sattuu mahtumaan.

Tieverkosto ei ole aivan niin hyvässä kunnossa kuin, sanotaanko, mihin länsimaissa olemme tottuneet. Lupaan olla valittamatta Suomen teiden, tai edes Amerikan teiden kunnosta enää ikinä! Välillä liikenne tuntuu pysähtyvän täysin ja hidastuksen syyksi paljastuu auton renkaanmitan syvä kuoppa keskellä ajorataa. Tai keskellä tietä nukkuva koira.

Mopot

Mopoilijoita Balilla muuten riittää. Käytännössä kaikki ajavat mopoilla ja skoottereilla, myös lapset. Neljä alle 10-vuotiasta lasta skootteriajelulla yhden ja saman ajopelin kyydissä, nuori äiti vauva sylissä ja taapero seisomapaikalla jalkatilassa, huonekalukuljetus, kolme aikuista yhteisen mopedin kyydissä, isoäiti hedelmäkorin kanssa, elävä sika köytettynä poikittain takaistuimelle. You name it. Kaikki ajavat mopoilla, juuri kenelläkään ei ole kypärää.

Autokanta

Paikallisten olosuhteiden vaatimukset äkkiä paljastavat, minkä vuoksi liikenteessä ei näy yhtäkään urheiluautoa tai edes siihen viittaavaa jäykkäpohjaista Eurooppalaista, tai korskeaa Amerikkalaista menopeliä. Kauppareissu Baijerilaisella olisi Balin oloissa aivan liikaa pyydetty jo yksinkertaisesti auton kyvyltä pysyä kasassa. Aasialaispainotteiseen autokantaan vaikuttavat tottakai myös paikallinen tulotaso ja niiden parempi saatavuus sijainnillisesti. Liikenteessä näkyy paljon suhteellisen uusia autoja ja kaikissa käyttämissämme takseissa löytyi tehokas, pohjoismaalaiset standardit täyttävä ilmastointi. Pitkähihaista saa kantaa mukana pelkästään taksimatkoja varten.

Uskomatonta kyllä, ei mene kauaakaan kun koko kaaos jotenkin normalisoituu mielessä, ja paikallisten kanssa naureskellaan vain yhdessä kuinka meillä Suomessa näin ei saa ikinä tehdä. Heitä kovasti huvittavat tarinat Suomen verraten pilkuntarkasta liikenteestä. Jollain ihmeellisellä tavalla paikalliset luovivat Balin sekasortoisessa liikenteessä erinomaisen sujuvasti. Häiriöitä liikenteeseen aiheuttavat lähinnä vain mopoilla vaarallisesti suhaavat, paikallisiin tapoihin tottumattomat turistit, joita taksikuskit yrittävät kohteliaasti olla manaamatta.

Sää ja ilmasto

Balilla vallitsee trooppinen ilmasto, eli sää on jatkuvasti kuumankosteaa. Lämpötila on tasaisen +30 astetta ympäri vuoden, mutta sateen määrä vaihtelee vuodenajasta riippuen. Sään puolesta matkustusajankohdaksi huhtikuu sadekauden loppupuolella oli oikein mainio. Meillä saattoi käydä toki vain hyvä tuuri, mutta kahden ja puolen viikon reissun aikana päiväsaikaan satoi vain kahdesti. Yöaikaan satoi useamman kerran, mutta aamuisin taivas oli jälleen kirkas.

Tropiikin todellisuus

Meistä kumpikaan ei ollut aikaisemmin käynyt trooppisessa ilmastossa, joten emme osanneet kuvitella ennakkoon mikä meitä odottaa. Minun mielestä kun +30 C Suomessa on oikein sopiva kesäsää, niin toki ajattelin että se on oikein leppoisa lomakeli myös Balilla. Merihän on kuitenkin lähellä ja viilentää aina mukavasti. Väärin. Meri viilentää kesällä kyllä kotona pohjoisessa, mutta päiväntasaajalla merestä nousee jatkuvasti kuumuutta lisäävää kosteutta. Mittarilukema +30 C kääntyi helposti todellisuudessa +36-39 C asteeseen kun ilmankosteusprosentti kipusi 90-100%:iin.

Shokeeraava kuumuus

Pakko sanoa, että meidän oli todella vaikea fyysisesti tottua tropiikin olosuhteisiin. Minä rakastan lämmintä säätä, mutta tämä oli kyllä jotain aivan muuta kuin tavallista lämpimämpi kesäpäivä. Ehkäpä taustalla oli se, että tulimme kuumaan ja kosteaan ilmastoon suoraan pitkän, kylmän ja kuivan Suomen talven päätteeksi ennen kuin säät ehtivät lämmetä vielä kotimaassa.

Aineenvaihdunnalle vaikutti olevan melkoinen shokki siirtyä ääripäästä toiseen. Pieni nestehukan tuntu vaivasi, vaikka kuinka tankkasimme vettä ja mineraaleja. Tämän seurauksena olo oli koko ajan sellainen, kuin edellisenä päivänä olisi juossut maratoonin. Toisin sanoen olimme aivan ryytyneitä jo pelkästään altaalla loikoilusta. Erään ulkoilupäivän aikana sain jopa lämpöhalvausoireita, ja hotellille päästyämme nukuin sitten migreenissä kellon ympäri ilmastointi pauhaten tuhatta ja sataa. Syytän pohjoista geeniperimää – reissu oli ehdottomasti kaiken kärsimyksen arvoinen.

Luonto

Balilla luonto on koko ajan ja joka puolella läsnä. Voisi oikeastaan sanoa, että Balilla ei ole luontoa, vaan Bali on luonnossa. Erilaisia luontotyyppejä löytyy eri puolilta saarta. Kasvillisuus on pääosin trooppista sademetsää, vuoristoseuduilta löytyy savannimaisia alueita, ja etelämpänä puolestaan mangrove-kasvustoja.

Jatkuva kasvukausi

Ilmastosta ja hedelmällisesti tuliperäisestä maasta johtuen kasvit kasvavat tauotta, eikä erillistä kasvu- ja lepokautta ole. Hotellien pihoilla hyörii joka aamu joukko puutarhureita lyhentämässä kasvillisuutta, nyppimässä joka kivenkolosta tunkevia versoja ja jynssäämässä sammaloituvia pintoja. Tämä proseduuri kaiketi harjoitetaan länsimaisten turistien mieliksi, sillä paikallisten kotipihoilla ei Amerikkalaistyylisiä nurmikoita näy.

Kadulla haljenneen tienpinnan raoista tupruttaa esiin juuria. Sähkölinjojen päällä makaa kasoittain erikoisen näköisiä puun oksia. Kasvit näyttävät halailevan intohimoisesti kaikkea mitä ihminen on luonnon sekaan päättänyt rakentaa. Alkuperäistä koskemattomampaa sademetsää ei suosituilta turistialueilta löydy, mutta tiuhaan kasvavat, runsaat trooppiset puut luovat kaupunkialueillekin viidakon tuntua.

Eläimet

Luonnossa liikkuu tottakai myös kaikenlaisia eläimiä. Ennakkoon harjoittamamme paniikki viidakon eläinten suhteen osoittautui turhaksi ja aiheutti jopa lievän pettymyksen. Yhtään käärmettä ei näkynyt, eikä aggressiivisia apinoita todellakaan ollut joka paikassa väijymässä. Sen sijaan pieniä ja vähän isompia liskoja luikkii siellä täällä. Välillä nämä vaarattomat veikkoset eksyvät myös sisätiloihin, ja saattavat “gekko” huudoillaan ahdistella herkempiä matkailijoita pakokauhun partaalle.

Ymmärrettävästi tauteja mahdollisesti levittävät moskiitot on otettava vakavasti, mutta pohjoismaalaisen näkökulmasta minkäänlaista hyttys-hypeä on vaikea ottaa vakavasti. Moskiittoja liikkuu lähinnä sadekaudella, eikä niitä silloinkaan ole päiväsaikaan, sateella, eikä tuulisella säällä tai meren äärellä. Iltaisin paikallisten kutsuma moskiittoaika on noin klo 18-20. Tällöin ravintoloissa tarjoilijat tuovat pöytiin hyttyskarkotetta.

Olisivatpa hyttyset Suomessakin näin tarkkoja esiintymisajoistaan! Suomen kesään verrattuna Balilla ei moskiittoja näkynyt edes kultaisella kellonlyömällä lähellekään sellaisia määriä, mihin pohjoisessa ollaan totuttu. Moskiitot ovat Suomalaisia serkkujaan huomattavasti pienempiä ja, ehkäpä vain kuvittelin, mutta mielestäni myös vähemmän verenhimoisia. Balilla sen sijaan pörrää runsaasti kauniita, isoja sudenkorentoja kaikkialla!

Kulttuuri

Vaikka Bali kuuluu Indonesiaan, saarella on kuitenkin aivan oma etninen väestoryhmänsä, sekä kulttuurinen ja uskonnollinen identiteettinsä. Muualla Indonesiassa valtauskonto on islam. Balilla harjoitetaan erityistä, omaa Balin hindulaisuutta, jolla on puolestaan valtavirran hindulaisuudesta poikkeavia erikoispiirteitä.

Uteliaisuus ja ennakkoluulottomuus

Islamiin perustuva lainsäädäntö tottakai vaikuttaa voimassaoleviin lakeihin myös Balilla, mutta muutoin kulttuuriset piirteet saavat vaikutteensa hindulaisuudesta. Paikallisten kertomusten mukaan Balin väestö on edellä mainituista seikoista johtuen muuhun Indonesiaan verraten huomattavasti suvaitsevaisempaa. Näin ollen turistit muista kulttuureista otetaan Balilla hymyssäsuin ja avoimin mielin vastaan ketään väheksymättä ulkoisten tai ideologisten tekijöiden perusteella.

Balilaiset ovat ylpeitä ennakkoluulottomuudestaan ja uniikista kulttuuristaan odottaen vastavuoroisuutta myös turisteilta. He kertovat mielellään tarinoita Balista ja kyselevät matkailijoiden kotimaasta. Taksimatka usein sisältääkin spontaanin kulttuurien vertailun syvällisine katsauksineen Balilaiseen elämäntapaan.

Päivittäinen elämä ja rituaalit

Uskonto on kiinteä osa paikallisten arkipäivää. Tämä näkyy katukuvassa muun muassa lukemattomana määränä tremppeleitä, ja niiden läheisyyteen, tai oikeastaan melkein minne tahansa rukouksen yhteydessä jätettyinä uhrilahjoina. Balilaiset tekevät päivittäin pieneen banaaninlehdestä taiteltuun vatiin kukkien terälehdistä, pienistä hedelmistä ja suitsukkeista koostuvan uhrilahjan. Lahjan tekemisen ja suitsukkeen sytyttämisen yhteydessä sen tekijä jättää jumalille rukouksensa. Näitä pieniä kauniita taideteoksia näkee usein kotien ja kauppojen edustoilla, temppeleissä, patsaiden juurella, kadulla, ja vaikkapa auton kojelaudalla.

Luonto on osa uskontoa ja kulttuuria

Balilaiseen kulttuuriin kuuluu suuri luontoarvostus ja se näkyy infrastruktuurissa, sekä asenteissa monin tavoin. Luontoon liittyviä uskonnollisia juhlia ja erityisiä päiviä vietetään monta päivää kuukaudesta. Esimerkiksi täysikuuta ja pimeää kuuta juhlistetaan omilla seremonioillaan. Luonto ja luonnonilmiöt ovat iso osa uskonnon harjoittamista, sillä luonnon koetaan olevan suuri Jumaluuden voima.

Maaliskuussa vietetään Balilaisen vuoden ensimmäistä päivää ja sitä edeltävää kuusipäiväsistä festivaalia, Nyepiä. Hiljaisuuden päiväksi kutsutun päivän ajaksi koko saari sulkeutuu 24 tunniksi paikallisten keskittyessä paastoamaan ja meditoimaan. Nyepin vuoksi jopa lentokenttä ja ilmatila suljetaan kaikilta lentokoneilta. Paikallisert kertovat, että Nyepi antaa luonnolle tauon kaikesta ihmisen sille kohdistamasta rasituksesta sillä aikaa, kun ihmiset keskittyvät muodostamaan yhteyttä Jumalaan hiljentymällä meditoimaan.

Lue lisää Balin uniikista kulttuurista voit englanniksi – Bali.com!

Nähtävyydet ja aktiviteetit

Nähtävää riittää Balilla niin paljon, että kaikkien vierailemisen arvoisten kohteiden läpi käymiseen tarvitsisi useamman viikon. Bali on suhteellisen iso saari, eikä sitä ajeta päivässä ympäri kuten kanariansaarilla. Onneksi olin tutkinut asiaa jo ennen matkaa ja uskoin lukemaani Balin matkailijoiden kannustuksista kiertää saarta. Bloggarit olivat oikeassa. Nähtävyyksiä löytyy runsaasti eri puolilta saarta. Mikäli mielii saada kohteesta monipuolisen kuvan, niin koko matkaa ei todellakaan kannata viettää vain yhdessä kolkassa. Sisämaassa kannattaa käydä vähintään Ubudin alueella, joka mielletään Balin kulttuuriseksi keskukseksi.

Toinen toistaan vaikuttavammat luontokohteet

Käymisen arvoisia luontokohteita ovat esimerkiksi vesiputoukset, tulivuoret, viidakot, sekä erilaiset luonnonmuodostelmat. Maanviljely on Balilaisten toinen merkittävä tulonlähde turismin lisäksi, ja riisipeltoja alkaa näkyä maisemassa heti kun siirtyy rannikolta sisämaahan. Muutamille riisiviljelmille pääsee vierailemaan pienellä pääsymaksulla, eikä kokemusta ei kannata jättää välistä. Myös Kopi Luwak-kahviviljelmille houkutellaan turisteja, mutta eläinsuojelullisista syistä vierailua kannattaa harkita kahdesti.

Unelmien hiekkarannat

Rannat ovat Balilla aivan uskomattomia. Kristallinkirkas vesi on mukavan lämmintä ja välkehtii herkullisen turkoosina auringonpaisteessa valkeilla ja mustilla hiekkarannoilla. Rantaklubeja on turistialuleilla riittämiin ja etäämmällä on taas mahdollista löytää rauhallisempia uimarantoja. Kookkaat aallot houkuttelevat Balille paljon surffareita. Surffilautoja löytää vuokrattavaksi opetuksen kanssa tai ilman melkein joka rannalta. Valitettavasti merivesi ei ole aivan niin puhdasta, kuin mitä Balin kaltaisella paratiisisaarella toivoisi. Kaikenlaista muoviroskaa ja jätettä kelluu rantavesissä varsinkin matalan vuoroverden aikaan.

Temppelit kaikkialla

Upeasti koristeltuja temppeleitä ja pyhättöjä Balilla on lukematon määrä. Mielenkiintoisimpia temppeleitä löytyy erilaisissa luonnonympäristöissä, esimerkiksi vuorilla, vesiputouksilla ja viidakon keskellä. Yksi suosituimpia temppelikohteita onkin apinametsä ja sen keskellä oleva temppelialue. Apinametsä on tuhansien villiapinoiden elinympäristö ja saattaa kuulostaa pelottavalta kaikkine varoituksineen, mutta osoittautui kyllä mainioksi vierailukohteeksi.

Saariretket

Paikalliset suosittelevat tekemään myös päiväretkiä viereisille pienemmille saarille, joilta löytyy myöskin paljon nähtävää ja koettavaa. Balin satamasta lähtee lauttoja useita kertoja päivässä 0,5-3 tunnin merimatkan päässä sijaitseville saarille. Useat instagramista kuuluisat, suosituimmat nähtävyydet ja rannat eivät itseasiassa sijaitsekaan itse Balin saarella, vaan muun muassa viereisellä Nusa Penidalla. Teimme päiväreissun juuri Nusa Penidalle, mikä auringonpistoksesta ja hurjasta merimatkasta huolimatta oli kaiken vaivan arvoinen.

Ostokset

Mitään varsinaista ostosparatiisia Balilta on turha odottaa löytävänsä. Paikallisia tuotteita löytää pienistä kaupoista ja kojuista sieltä täältä. Länsimaisten merkkien liikkeitä on lähinnä kauppakeskuksissa ja niissä hintataso lähentelee samaa kuin Euroopan hintoja. Mielestäni tämä oli oikeastaan ihan positiivinen seikka. Balilla konkretisoituu länsimaisen kulutustavan kestämättömyys luonnon kannalta, joten himoshoppailukeskeisten loma-aktivitettien puutetta ei voi kuin arvostaa. Paikalliset kannustavatkin turisteja usein tavaroiden ostamisen sijaan kokeilemaan ja nauttimaan erilaisista kultturi-, ruoka-, ja luontoelämyksistä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei Balilta voi löytää mitään ostettavaa. Päinvastoin. Matkamuistomyyjiä on kojuineen vähän joka nurkalla. Toisin kuin monessa muussa turistikohteessa, Balilla ei ole lainkaan hankalaa löytää muovisen krääsän sijaan autenttisia ja paikallisesti valmistettuja tuotteita. Käsityöläiset myyvät markkinoilla esimerkiksi puuveistoksia, makrameita, batiikkitöitä, punostöitä kuten rattan-laukkuja, hopeakoruja, maalauksia ja taidetta, sekä erilaisia vaatteita.

Hintataso

Länsimaisesta näkökulmasta Balin hintataso on lentoja lukuunottamatta erittäin kohtuullinen, paikoin todella halpa. Tietyt länsimaiset mukavuudet maksavat saman kuin Euroopassakin, mutta perus hintataso on muutoin alhainen. Jos etsii kaikista halvimpia vaihtoehtoja niin niitä kyllä löytyy pienellekin budjetille. Toisaalta jos on valmis maksamaan vähän enemmän kuin halvin mahdollinen vaihtoehto, niin Balilta löytyy upeaa luksusta vähintään puolet pienemmällä hinnalla mitä länsimaissa.

Yleisen tulotason vaikutus hintoihin

Balilla paikallisväestön kuukausittaiset keskiansiot liikkuvat 140-500 USD tietämillä, eli alimmillaan tienestit jäävät alle 5 euroon päivässä. Näin ollen välttämättömien tuotteiden ja palveluiden alhainen hintataso ei ole yllätys. Isot vesipullot maksavat kalleimmillaan noin 0,40-0,50 euroa, paikallinen olut noin 2 euroa ja litra bensaa noin 0,50 euroa. Redbull ja Coca-Cola ovat kalliimpia tuontituotteita, joten ne maksavat myöskin noin 0,50 euroa.

Tietäen paikallisen tulotason, meistä tuntui paikoin jopa pahalta maksaa tuotteista ja palveluista niin alhaista hintaa, joka vaikutti lähinnä ryöstöltä meidän puoleltamme. Näin ollen päädyimme maksamaan lähes kaikesta hieman extraa. Annoimme meitä palvelleille henkilöille joka kerran myös tippiä amerikkalaisella laskukaavalla (eli paljon). Tästä huolimatta pysyimme helposti budjetissamme.

Liikkuminen on kalleimmillaankin edullista

Alhaisesta bensan hinnasta ja alhaisesta palkkatasosta johtuen liikkuminen Balilla on pitkistä välimatkoista riippumatta todella edullista. Puolen tunnin taksimatka lentokentän ja hotellin välillä maksaa noin 6 euroa ja henkilökohtaisen charter-kuskin autoineen saa palkattua 10-15 tunnin päiväreissulle noin 30-50 eurolla, riippuen kilometrien kokonaismäärästä.

Katselin myös vuokra-autojen hintoja ennen reissua, ja ne olivat mielestäni järkyttävän kalliita, noin 100 euroa päivältä. Saman maksoimme vuokra-autosta Islannissa. Paikanpäälle saavuttuamme ymmärsin hyvin, minkä vuoksi turisteille vuokrataan autoja puolet kalliimmalla mitä henkilökohtainen autokuski veloittaa. Vakuutusmaksujen on oltava pilviähipovat! Länsimaalaisia ei selkeästi haluta liikenteeseen kolaroimaan.

Luksusta kukkarolle

Viiden tähden luksushotelleissa perusluokan huone maksaa noin 100 euroa, huikeampaa luksusta saa jo noin 200 eurolla yöltä. Edullisinta majoitusta saa kotimajoituksena ja hostelleissa jopa alle 10 eurolla yöltä. Erilaisia Airbnb-asuntoja löytää vaihtelevin hinnoin 7-1000 euron väliltä. Sanoisin, että jos viitsii maksaa keskimääräisen “Eurooppalaisen majoitushinnan”, niin Balilla voi sillä rahalla viettää todella upean luksusloman.

Ruoka

Balilla kaikki ruoka maistuu uskomattoman hyvältä. Lähes kaikki viljellään paikallisesti ja raaka-aineet ovat näin ollen aina tuoreita. Ilmastosta johtuvan jatkuvan kasvukauden vuoksi tuotteita ei tarvitse säilöä, sillä uutta satoa saadaan ympäri vuoden. Balilaisessa keittiössä käytetäänkin paljon paikallisia kasviksia, kananmunaa ja tietenkin riisiä. Lihatuotteista suosituimpia ovat kana ja sika. Naudanlihaa ei hindulaisesssa kulttuurissa käytetä, mutta esimerkiksi hotellien ravintoloissa pihvit kuuluvat ruokalistaan.

Kasvisruoka

Kasvisruokailijoille Balilla on paljon annettavaa. Monessa ravintolassa löytyy useampia lihattomia vaihtoehtoja. Erilaisia tofu ja tempe vaihtoehtoja tarjotaan lihatuotteiden sijaan. Joskin Balilla ei jostain syystä käytetä termiä tofu, vaan tofunkaltaista tuotetta kutsutaan nimellä soijakuutio. Näitä soijakuutioita kokataan ties mihin muotoon ja ne maistuvat erikoisen paljon paremmalta kuin kotona airfryerissä kärvennetty saksalainen luomutofu.

Vegaanisia kokemuksia Balilta?

Olin ennakkoon jo ehtinyt innostua Balin vegaaniruokamahdollisuuksista, jota hypetettiin monessa eri lähteessä. Valitettavasti wannabe-täysvegaanina joutui tarjontaan hieman pettymään. Monet vegaanisiksi luokitellut ateriat nimittäin sisältävätkin yllättäen kananmunaa. Ruokia saa toki yleensä tilattua erikoisversioina ilman kananmunaa, mutta usein vasta kesken syömisen käykin ilmi ettei annos olekaan länsimaisten tottumusten mukaisesti vegaaninen. Olen huomannut, että on aika lailla kulttuurinen asia ylipäätään, lasketaanko kananmuna eläin- vai kasvikunnan tuotteeksi.

Hedelmät

Tuoreiden kasvisten lisäksi tarjolla on tietenkin runsain mitoin erilaisia paikallisia hedelmiä. Maistoin niin montaa uutta hedelmää, etten muista puoliakaan niiden nimiä. Löysin Balilta myös uuden lempihedelmän mangon lisäksi, nimittäin mielenkiintoisen näköinen ja makuinen käärmehedelmä. Sen kuivahko kuori muistuttaa käärmeennahkaa ja hedelmäliha maistuu miedosti ananakselta. Hedelmistä tehdään erilaisia smoothie bowleja, joista tunnetuin on pinkki dragon fruit smoothie bowl.

Juomatarjoilu

Juomaksi tarjoillaan paljon erilaisia raikkaita tuoremehuja ja virvokkeina tuoreita kookospähkinöitä. Ehdoton suosikkini on paikallinen Jaavan kahvi! En heti muista toista paikkaa, missä joka kupillisen voi siemaista tietäen sen olevan pieni pala taivasta venäläisen ruletin sijaan. Balin erikoisuus on maailman kallein kahvi, kopi luwak, jonka eettisyydestä voi tosin olla montaa mieltä. Paikallinen arak-viina jäi meiltä niin ikää maistamatta. Päätimme viettää alkoholitonta häämatkaa, mikä vaikutti matkan onnistumiseen mielestäni vain positiivisella tavalla ottaen huomioon muun muassa jatkuvan nestehukan tunteen. Herkullisia alkoholittomia drinkkejä riitti maisteltavaksi yllinkyllin!

Follow: