Joskus kaikkein vaikuttavimmat paikat eivät huuda itseään esiin, vaan tulevat eteen yllättäen, kuin vahingossa. Perast on juuri sellainen. Tässä pienessä unenomaisessa kylässä tunnelma on kuin eri maailmasta. Aika tuntuu pysähtyvän heti, kun astuu sen rantakadulle. Perastia voisi kuvailla Montenegron Como-järveksi. Jos ikinä palaan Montenegroon, menen tänne.
Kuinka löysimme Perastin?
Ajelimme vuokra-autolla Dubrovnikista kohti Kotoria (josta jatkoimme matkaa vielä Podgoricaan) pitkin Kotorinlahden rantaa kulkevaa tietä. Matkaa Kotoriin, jossa tarkoituksena olisi pysähtyä lounaalle ja jaloittelemaan, oli vielä parisenkymmentä minuuttia. Olimme koittaneet löytää sopivaa paikkaa pysäyttää nopeasti vessakäyntiä varten, kun yht’äkkiä maisemaan tupsahti mielenkiintoisen näköinen kylä. Muistelin lukeneeni pienelle saarelle rakennetusta kirkosta ja jotain sellaista. Olikohan tämä nyt se paikka?
Aivan tien varressa ilmaantui näkyviin pikkuruinen muutaman auton parkkitalo. Päätimme pysäyttää sinne ja kysyä aluetta vartioivilta miehiltä, jos he osaisivat neuvoa mistä löytyisi WC. Parkkitalon nurkassahan se. Saimme pitää taukomme täällä ja eikä meiltä huolittu edes maksua. Miehet vain kävelivät hymyillen pois päin ja viittilöivät meitä vessan suuntaan, kun kaivoin lompakon esille ja yritin alkaa maksamaan. Kuinka valtavan vieraanvaraista! (Huom parkkipaikat olisivat olleet maksullisia pidempään parkkeeraukseen.)
En tiennyt että kiivi kasvaa köynnöksessä kuin viinirypäle.
Siinä partneria odotellessa oli hetki aikaa napsia muutama kuva ja ihastella maisemaa. Harmi kun ei ollut aikaa pysähtyä juuri nyt, alue näytti niin viehättävältä. Kiitimme kauniisti ja jatkoimme matkaa kohti horisontissa jo siintävää Kotoria. Mutta tänne tulisimme kyllä takaisin vielä paluumatkalla takaisin Dubrovnikiin. Vaikutti siltä, että olimme löytäneet jotakin ainutlaatuista.
Pari päivää myöhemmin koitti paluumatka Podgoricasta takaisin Dubrovnikiin, josta meillä oli lento kotiin. Suunnittelimme pysähdyksen Perastissa pariksi tunniksi, vaikka se hieman poikkesikin sivuun reitiltämme. Saavuimme sinne iltapäivällä, jolloin parkkipaikan löytäminen osoittautui muuten hieman haasteelliseksi. Ajoimme rantatietä edes takaisin muutaman kerran, kunnes lopulta onnisti. Pääsimme vihdoin tutkimaan kylää.
Ihana ihana Perast
Perastin kylä sijaitsee vuorten kehystämänä vain parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä Kotorista levittäytyen Kotorinlahden rannalle, jossa meri kimaltelee turkoosina. Vanhat kivitalot, kirkontornit ja hiljainen rantaraitti luovat tunnelman, jossa mikään ei ole kiireellistä. Täällä ei ole suuria ostoskatuja, ei vilkasta yöelämää, ei tungosta. On vain meri, vuoret ja seisahtunut aika.
Vaikka Perast on pienen pieni kalastajakylä, sillä on yllättävän rikas historia. Kylä oli aikanaan merkittävä merenkulkukeskus. Sen barokkityyliset palatsit kertovat ajasta, jolloin täällä rakennettiin suuria laivoja ja käytiin kansainvälistä kauppaa. Nykyään osa vanhoista palatseista toimii muun muassa hotelleina.
Majoitusvinkki!
Hotelleista puheen ollen. Jos yöpyisin Perastissa, valitsisin majapaikaksi Heritage Grand Perast by Rixos-hotellin, joka sijaitsee aivan sataman tuntumassa vanhassa 1700-luvun palatsissa.
Perastissa ei tarvitse tehdä paljon. Voi vain olla. Istu laiturille ja katsele ohi lipuvia veneitä tai pysähdy hiljaiseen kirkkoon ottamaan taukoa auringonpaahteelta. Kävele rantabulevardia aamulla, kun meri on vielä peilityyni, tai illalla, kun aurinko laskee vuorten taakse. Syö yksinkertainen lounas paikallisessa konobassa. Ehkä tuoretta kalaa tai pehmeäksi haudutettua mustekalaa? Juuri tässä piilee Perastin taika: se antaa tilaa hengittää ja vain olla. Jos kaipaat pientä taukoa Kotorin vilinästä, Perast on kuin tehty päiväksi tai pariksi.
Perastin historiaa
Älä anna pienen koon hämätä. Tällä alle viidensadan asukkaan kylällä on takanaan historia, joka ulottuu vuosituhansien päähän. Perastin merkitys on ollut aikanaan suurempi kuin moni nykykävijä osaakaan arvata.
Ensimmäiset maininnat Perastista löytyvät jo antiikin ajalta, mutta kylä alkoi toden teolla kukoistaa keskiajalla ja erityisesti Venetsian hallinnon alla 1400–1700-luvuilla. Tuolloin Perastista tuli merkittävä merenkulku- ja kauppapaikka Adrianmerellä. Sijainti Kotorinlahden suulla teki siitä strategisesti tärkeän. Kylän rannat täyttyivät kivisistä palatseista, kirkoista ja varakkaiden merikapteenien kodeista. Noihin aikoihin kylässä oli jopa 16 palatsia ja 19 kirkkoa – enemmän kuin monessa kaupungissa nykyään.
Perastille myönnettiin erityisoikeuksia Venetsian tasavallalta. Se muun muassa vapautettiin verotuksesta. Näiden etuoikeuksien ansiosta se houkutteli asukkaikseen laivanrakentajia, kauppiaita ja merenkävijöitä. Yksi kylän ylpeyksistä oli sen merikoulu, joka oli tunnettu instituutio koko alueella. Täällä koulutettiin nuoria kapteeneja ja navigaoijia, ja monet perastilaiset lähtivät palvelemaan myös ulkomaisiin laivastoihin. Jopa Venäjän keisari Pietari Suuren laivastoon asti!
1800-luvulla Perast alkoi hiljalleen menettää merkitystään kaupankäynnin painopisteen siirtyessä suurempiin satamakaupunkeihin ja valtapolitiikan Balkanilla alkaessa muuttua. Silti kylä säilytti oman rytminsä ja rauhansa. Ehkäpä juuri siksi se on säilynyt niin eheänä ja ajattomana. Perast ei kasvanut ulos sijoiltaan, vaan jäi omaksi itsekseen.
Our Lady of the Rocks
Kotorinlahden sinisten vesien keskellä kohoaa pieni, lähes epätodellisen näköinen saari. Se ei ole luonnon muovaama, vaan vuosisatojen ajan ihmisten rakkaudella ja uskolla luotu. Our Lady of the Rocks (Gospa od Škrpjela) on Montenegron tunnetuin keinotekoinen saari ja ehkä yksi koko maan kauneimmista paikoista.
Kaikki alkoi 1400-luvulla, kun kaksi perastilaista kalastajaa löysi meren keskeltä kallion, jonka päältä he väittivät löytäneensä Neitsyt Marian ikonin. Löytöä pidettiin ihmeenä ja siten kyläläiset vannoivat rakentavansa paikalle pyhäkön. Siitä lähtien joka kerta, kun laiva palasi onnistuneesti kotiin Perastiin, sen miehistö heitti kiven tuon kallion ympärille. Vuosien ja vuosisatojen aikana kivistä ja upotetuista veneenhylyistä muodostui saari. Tälle perustalle rakennettiin lopulta kirkko.
Nykyään saarella seisoo kaunis sinikupolinen barokkityylinen kirkko, joka valmistui vuonna 1630. Sen sisätilat ovat yllättävän koristeelliset. Kattomaalaukset, hopeiset votiivitaulut, merimiesten lahjoitukset ja 1700-luvun alttari luovat lähes museomaisen tunnelman. Alttarin vieressä sijaitsevassa venetsialaisen kuvanveistäjä Francesco Cabianca suunnittelemassa reliikkikaapissa säilytetään pyhäinjäännöksiä. Hopealaatikkoa koristavat kaiverrukset dramaattisesta Pyhän Tryfonin marttyyrikuolemasta.
Perinne kivien heittämisestä mereen elää edelleen. Joka vuosi heinäkuun 22. päivänä vietetään Fašinada-juhlaa, jolloin kyläläiset soutavat koristeellisilla veneillä saaren ympäri ja heittävät mereen lisää kiviä sen vahvistamiseksi. Miten kaunis ja yksinkertainen tapa muistaa mennyttä aikaa, kyläyhteisöä, sekä merta joka on aina antanut, mutta joskus myös ottanut.
Kuinka vierailla saarella?
Pienet veneet kuljettavat matkailijoita saarelle noin 5–10 minuutissa. Veneet liikennöivät jatkuvasti sesongin aikaan ja lippu meno-paluuna maksaa yleensä noin 5–10 euroa. Venekyydit voi ostaa suoraan rannasta veneenomistajilta tai varata etukäteen paikallisilta järjestäjiltä. Veneretkien myyjiä oli rannassa sen verran monta, että kyydin saaminen on varmasti helppoa. Sen kun kävelee paikan päälle ihmettelemään.
Vierailu Our Lady of the Rocks -saarella ei vie kovin kauaa, noin tunnin, mutta on varmasti unohtumaton kokemus. Meillä ei kaikeksi harmiksi ollut riittävästi aikaa nauttia lounasta, sekä tehdä veneretkeä saareen, joten pakon edessä jouduimme priorisoimaan ruokailuun. Emme halunneet riskeerata lennolta myöhästymisen ksutannuksella. Retki jäi siis seuraavaan kertaan.
Perastin Ravintolat – Missä söimme?
Perastissa ravintolavalikoima ei ole suuri, mutta pieneen kylään riittävä. Useimmat ruokapaikat sijaitsevat aivan veden äärellä, mikä tarkoittaa parhaimmillaan illallista auringonlaskussa. Ravintolat ovat sen verran pieniä, että jos haluat pöydän tietystä paikasta tiettyyn aikaan, tai seurueenne on isompi, kannattaa varmasti tehdä pöytävaraus.
Conte Restaurant & Bar on ehkä tunnetuin Perastin ravintoloista. Se sijaitsee vanhan kivitalon terassilla aivan meren rannassa ja tarjoaa merellisiä annoksia tuoreista raaka-aineista. Conte toimii myös hotellina ja vaikuttaisi olevan hyvävaihtoehto, mikäli Perastissa haluaa yöpyä. Paikan tunnelma on rauhallinen ja hiukan ylellinen.
Rennompaan fiilikseen sopii esimerkiksi Armonia, joka on paikallisten suosima kahvila-ravintola. Listalla on kevyempiä annoksia, kuten salaatteja, pastaa ja viilentäviä juomia. Tämä on mainio paikka pysähtyä lounaalle tai kahville.
Valitsimme lounaspaikaksi Cafe Admiralin, sillä se sattui olemaan ainoa ravintola avoinna iltapäivällä. Pienen hotellin ravintola palveli upealla terassilla meren puolella. Saimme siis ihailla maisemaa myös syödessämme. Ruoka oli erinomaista ja kala tuoretta. Palvelu oli Montenegrolaiseen tyyliin viipyilevää ja kiireetöntä.
Perastin (ja Montenegron) ravintoloissa ei muuten ylipäätään koskaan ole kiire. Täällä palvelu saattaa kestää hieman pidempään, mutta se sopii paikkaan. Kun näkymät ovat näin kauniit, miksi kiirehtiä?
Miten päästä Perastiin?
Perast sijaitsee vain noin 12 kilometrin päässä Kotorista, joten sinne on helppo tehdä vaikka lyhyt päiväretki. Bussit Kotorin ja Herceg Novin välillä pysähtyvät Perastin päätien varrella, mutta kannattaa huomioida, että pysäkki ei sijaitse aivan kylän rannassa.
Toinen vaihtoehto on vesitaksi tai veneretki Kotorista tai Tivatista. Monet retkiveneet pysähtyvät Perastissa matkalla kohti Our Lady of the Rocks -saarta. Jos haluat viettää Perastissa enemmän aikaa, kannattaa valita oma kulkuväline tai tarkistaa veneiden aikataulut etukäteen.
Autolla saavut helposti pitkin rantatietä E65. Pikkuruiseen kylään ei saa ajaa sisään, sillä se on suljettu muulta kuin huoltoliikenteeltä. Vierailijoille on järjestetty parkkipaikkoja kylän ulkopuolelle, joista on lyhyt matka alas rantaan. Kesäkaudella parkkipaikat voivat täyttyä nopeasti, joten aamu on ihanteellinen aika saapua. Osa paikoista on ilmaisia ja osa maksullisia. Paikoitustilaa on varattu erikseen sellaisille vierailijoille, jotka aikovat käydä Our Lady of The Rocks veneretkellä (täällä ja täällä).
Me parkkeerasimme tänne. Ja kyllä, linkissä on sijainti muistomerkkiin, jonka eteen (täsmälleen) jätimme auton. Alueella oli paljon muita autoja, joissa ei näyttänyt olevan sakkolappuja, joten uskalsimme pysäköidä sinne. Kaikkialla
Oletko sinä jo käynyt Perastissa tai haaveiletko vierailusta? Jaa kokemuksesi, kysymyksesi tai vaikka pieni haaveesi kommentteihin – olisi ihana kuulla, mitä juuri sinä ajattelet tästä helmestä Kotorinlahdella. 💙
Lue Lisää
- Montenegro: Parhaat Vinkit – Mitä sinun täytyy tietää ennen matkaa
- Matkakohteena Montenegro
- Kotor – Montenegron Viehättävä Pikkukaupunki kuin Sadusta
